Datakeskuksista puhutaan usein valtavina energiankuluttajina ja etenkin viime aikoina aiheesta on keskusteltu laajasti. Harva kuitenkaan tietää, että datakeskus voi olla myös osa paikallista energiajärjestelmää, ja toimia osana esimerkiksi kaukolämmön tuotantoa. Suomessa myös monilta muilta puheenaiheina olleilta, datakeskuksiin liittyviltä haasteilta vältytään maantieteellisen sijainnin ja olosuhteiden ansiosta.
Kotiseudun datakeskus lämmittää koteja ja käyttää vähemmän vettä kuin uskoisi
Datakeskuksen hyödyntäminen osana paikallista energiajärjestelmää on yksi merkittävimmistä nykyajan innovaatioista, joka tukee sekä omavaraisuutta että kestävää kehitystä. Seinäjoella MinersLoopin datakeskus tuottaa lämpöä noin 5 megawatin teholla. Kesäisin, jolloin kaukolämmön tarve on pieni, tämä voi kattaa jopa lähes puolet kaupungin kaukolämmön tarpeesta. Talven kovilla pakkasilla osuus on toki pienempi, mutta lämpöä riittää silti satojen kotien lämmitykseen.
”Suomessa tällaiset ratkaisut ovat yleistymässä nopeasti. Kun lämpö saadaan talteen, datakeskus ei ole enää pelkkä sähkönkuluttaja, vaan myös lämmöntuottaja”, kertoo MinersLoopin operatiivinen johtaja Pete Karjalainen.
Laitteiden jäähdytyksessä käytetään vettä, jonka seurauksena vesi lämpenee. Lämmin vesi siirretään lämpöpumppuun, joka nostaa lämpötilaa niin korkeaksi, kuin kaukolämpöverkko vaatii, samalla lämpöpumppu tarjoaa laitteille jälleen viileän jäähdytysveden. Vedestä saatu lämpö puolestaan siirtyy paikalliseen kaukolämpöverkkoon lämmittämään koteja ja kiinteistöjä.
Joustava louhinta mahdollistaa sähköverkon tasapainoisen käytön
Bitcoin-louhintaan perustuvilla datakeskuksilla on yksi erityinen ominaisuus: niiden toimintaa voidaan säätää joustavasti. Toisin kuin perinteiset konesalit, joissa palveluiden on oltava käytettävissä lähes aina, louhintalaitteet voidaan tarvittaessa sammuttaa ilman, että palvelut lakkaavat toimimasta internetissä.
Tämä tarkoittaa sitä, että datakeskuksien toimintaa voidaan tasapainottaa huomioiden sähkön tarjontaa. Kun sähköä on tarjolla reilusti esimerkiksi tuulisina ajankohtina, louhintaa voidaan pyörittää ilman huolta sähköverkon kuormituksesta. Jos sähköstä tulee pulaa, laitteet voidaan sammuttaa nopeasti ilman, että siitä aiheutuu haittaa datakeskuksen toiminnalle. Datakeskuksen toiminta ei siis automaattisesti riistä merkittävää osaa tuotetusta sähköstä tai kuormita sähköverkkoa pisteeseen, jossa tavallisen kuluttajan sähkön hinta nousee pilviin.
Tämän vuoksi Suomeen rakennetaan nyt datakeskuksia
Suomella on useita maantieteellisiä, poliittisia sekä ilmastoon liittyviä etuja, joista myös datakeskukset hyötyvät. Viileä ilmasto helpottaa laitteiden jäähdyttämistä, mikä vähentää energiankulutusta. Myös runsaat vesivarat mahdollistavat veden hyödyntämisen osana jäähdytystä ilman, että veden käyttö aiheuttaa esimerkiksi pulaa käyttövedestä. MinersLoopin datakeskuksessa Seinäjoella kiertää suljetussa järjestelmässä muutama kuutio vettä. Samalla vedellä jäähdytetään siis järjestelmää ja tuotetaan lämpöenergiaa useita vuosia.
Maantieteelliset riskit, kuten luonnonkatastrofit, eivät ole Suomessa uhka, koska Suomessa ei tunnetusti ole voimakkaita maanjäristyksiä tai rakennuksia uhkaavia hirmumyrskyjä. Suomessa ei myöskään tarvitse olla huolissaan poliittisista tai sotilaallisista uhista, jonka vuoksi Suomi on yksi turvallisimmista paikoista datakeskuksille. Poliittisen vakauden lisäksi Suomessa sähköverkko on maailman mittakaavassa tasainen ja luotettava, eli esimerkiksi sähkökatkot ovat harvinainen haitta.
Roni Karjalainen
CEO